sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Suhteista.


Istuin Maijun kanssa aamua. Taustalla kävi pesukone, ja minun mieleeni tuli muisto edelliseltä päivältä. Aamu oli vielä hämärä, kuten näin syksyllä on tapana. Ulkona oli muutaman asteen yli nollan lämpötila.
"Eilen kun olin juoksemassa sen kymmenen kilometriä, niin huomasin yhden hauskan jutun," kerroin.


"Siinä kipultellesani metsätieltä maantien laitaan, ohitseni ajoi pyörällä nuori tyttö. Ehkä hän oli siinä 11 tai 12 vuotta. Ensin en kiinnittänyt tyttöön huomiota, mutta sitten tajusin, ettei tyttö liikuttanut lainkaan jalkojaan." selitin.



 
" Tajusin että pyörän edessä armottomasti puskeva koirahan veti pyörää. Näky sai minut hymyilemään. Pieni koira rymisti eteenpäin ihan kaameata vauhtia ja samalla veti tyttöä. Mietin hetken, miten tyttö oli onnistunut kouluttamaan koiran moiseen temppuun," selitin.



" Aloin koira vetämistä katsoessa miettimään, että miten vetämättömiä olivat useimmat naiset, joita elämäni aikana olen treffaillut. Tai ainakin ne, joita olen tavannut sokkotreffeillä." selitin.


 " No en sentään vuorotöistä kotiin palaavia," naurahdin.
"Mutta naiset eivät koskaan oikein ole olleet innostuneita. Ei koskaan minkäänlaista aloitteellisuutta. Paria tapasin muutamia kertoja, mutta nyt jälkikäteen olen miettinyt, että ilmeisesti heidän kanssaan olisi ensi treffeillä pitänyt mennä sänkyyn, että tytsyt olisivat innostuneet enemmän."

 " Ai olet sitä mieltä? Että kemioista vain on kyse... Että jos asiat olisivat synkaneet, niin nainen olisi heti ollut aktviisempi," totesin.


" Eli minulla on sitten ollut vain huono säkä... tai olen ihmisenä jotenkin vieroksuttava," totesinn huokaisten.
" Voihan se olla. Muutaman kerran elämässäni olen tavannut naisen - en treffeillä, vaan ihan muualla - 
jotka tosiaan antoivat kiinnostuksensa näkyä."
" Ehkä olen sellainen tyyppi, jonka kanssa kovin helpolla asiat eivät mene yhteen," sanoin.


" Ai sitäkö se on?" en voinut olla hihittämättä," Olenkin miettinyt, miksi vanhemmat naiset aina valittavat, että mies pieksii heitä tai valittavat, että mies on niin tyhmä... Mutta tuo selittää kaiken. Sitä saa, mitä etsii. Niin se jokin sanontakin taisi mennä."

Aamuhetki oli saanut minut hyvälle tuulelle. Ei edes se, että amerikkalainen pahojen klovnien mania on noussut maihin Euroopassa saanut mieltäni synkistymään. Ja ehdottomasti en jaksanut vaivata pääni suomalaisen Saara Aallon hitulointi englannin X-faktorissa, joka on joten IN asia tällä hetkellä joissakin piireissä.

Täydellinen aamu.
Tai pitääkö sanoa mukava aamu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti