tiistai 26. joulukuuta 2017

Uusi teksti

Viimeisestä tekstistäni on kulunut vuosi.
Elämä on muuttunut aika tavalla kuluneen vuoden aikana. Minulla oli vielä vuosi sitten kesken puolillaan oleva romaani ja pari muuta kehitteillä. Olin edellisenä vuotena menestynyt kirjoituskilpailuissa ja olin varma, että nimenomaan kirjoittaminen on tulevaisuuteni.

Mutta ei. Voimat eivät vain riittäneet kirjoittamiseen. Lisäksi jouduin työasioiden takia matkustelemaan melkoisesti tanskassa ja eteläruotsissa. Työpaikkani jatkuvuus mietitytti minua paljon.

Syksyllä tapahtui lisäksi monta huonoa asiaa, jotka edelleen vieraannuttivat minua kirjoittamisesta. Tulin lopulta tulokseen, että käytän tarmoani finansimarkkinoiden puolella (olemattomalla panoksellani) enkä enää kirjoita.

Tähän blogiin palasin vahinkossa. Pyörin netissä ja huomasin tämän tilin olevan selaimen muistissa. Tovin kuluttua tulin tulokseen, että kirjoitetaan jotain roskaa, koska nyt tili oli edessäni.

Kaipailen paluuta romaanikäsikirjoitukseni pariin. Se on kokenut melkoisia muutoksia viime vuonna verrattuna siihen, mitä se oli pari vuotta sitten. Tein siihen kuvat vuosi sitten ja muunnin käsikirjoituksen enemmän kuvan ja tekstin yhteispeliksi.
Ehkä virhe.
Virhe koska kuvien tekeminen on paljon raskempaa hommaa kuin tekstin tekeminen.
Oli miten oli, koska kirjoittaminen on yksinäistä puuhaa, en usko sen jatkuvan nykyisessä maailmassani. Etenen siinä asiassa, jossa olen paljon parempi, eli koodin tekemisessä ja osakkeiden ostamisessa.

Talvi on nyt parhaimillaan ja itse asiassa... Nyt on joulu!
Kävin eilen citymarketissa joulupäivänä, mikä joku vuosi sitten olisi ollut vain haave. Peräti hämmentävä kokemus. Kaikki muut kaupat ympärillä olivat kiinni paitsi tämä iso halli tien laidalla. Olin tyytyväinen löydettyäni tilan periltä maitohyllystä lemppari maitoani rasvatonta plussa maitoa. Tuin elokuvan tekijöitä ostamalla Wonder Woman videon. Olen toki nähnyt elokuvan aikaisemmin, mutta pidin sitä hyvänä lisänä suureen elokuvakokoelmaani. Katsoin, miten kaksi jumalolentoa kohtasivat toisensa elokuvan lopussa videotykiltäni omassa elokuvahuoneessani, ja nautin elokuvasta täysin siemauksin. Pidin lyhtyjä päällä pihalla ja yritin kilpailla naapuritalon perheen lyhtymeren kanssa omalla pienellä lyhtymerelläni. Olen sitä mieltä, että hävisin kilpailun.

Sellainen oli jouluni todella tiivistettynä. Paitsi, että itse tehdyt joulutortut jäivät mainitsematta. Ne olivat äärimmäisen hyviä.
Tulkaa tekin ensi jouluna syömään niitä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti